HF (taajuusalue)

HF on Kansainvälisen televiestintäliiton (ITU) ja Institute of Electrical and Electronics Engineers:n (IEEE) termi radiotaajuusalueelle, joka kattaa 3 MHz–30 MHz:n radioaallot (aallopituusalue 10–100 m). HF on akronyymi englannin kielen sanoista 'High frequency' (suom. korkeat taajuudet). Alueesta saatetaan käyttää myös nimitystä dekametriaallot ('kymmenet metrit', engl. Decametric waves) aallonpituusalueensa (10–100 m) mukaan.^[1]

Taajuusalueelle sijoittuu osa historiallisesta yleisradiotoiminnan amplitudimoduloiduille (AM) lähetyksille tarkoitetusta lyhytaaltoaluesta (engl. short wave, SW). Alueet ei siis ole synonyymeja; lyhytaaltoalue (SW) kattaa taajuudet 2 300 kHz:sta 26 100 kHz:siin. Eli vain SW-alueen osa-alue 3 000 kHz–26 100 kHz osuu HF-taajuusalueelle ja osa-alue 2 300 kHz–3 000 kHz jää alueen ulkopuolelle. Vastaavasti HF-alueen taajuudet 26 100 kHz–30 000 kHz jää SW-alueen ulkopuolelle.^[1]

ITU:n määritys:

Nimi	Lyhenne	ITU-numero	Taajuus ja aallonpituus	Käyttöesm.
High frequency	HF	7	3–30 MHz 100–10 m	Lyhyiden aaltojen yleisradiotoiminta (3 Mhz–26 MHz), LA-radiopuhelin (27 MHz), radioamatööri ja horisontin takainen ilmailuviestintä, RFID, horisontin takainen tutka, automaattinen linkinmuodostus (ALE) / near-vertical incidence skywave (NVIS) radio communications, en:marine and mobile radio telephony

HF-alueen erikoisuus on – lyhyen kantaman (noin 50 km, meren yli pidempi) pinta-aallon lisäksi – alueella esiintyvä avaruusaalto. Ilmakehässä on 100–300 kilometrin korkeudessa ionisoituneita kerroksia, jotka heijastavat HF-alueen radioaaltoja. Tällöin muutaman watin teholla saadaan yhteyksiä jopa maapallon toiselle puolelle.

↑ ^a ^b Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä ITU.term ei löytynyt

[ITU.term-1] Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä ITU.term ei löytynyt

[1]